Architecture student Olli Enne's remarkable prototype house is ready. ( No English translation yet available)
Helsingin Sanomat 17/5/2015 http://www.hs.fi/sunnuntai/a1431664003587
Anna-Sofia.Berner@hs.fi
Mika.Ranta@hs.fi
Vantaan Korsoon on noussut yksiön kokoinen omakotitalo, jossa on kaksi kerrosta, paikka saunalle ja huoneen verran säilytystilaa.
Ennen muuttoa Korsoon Olli Enne saattoi poiketa kauppaan kolme kertaa päivässä. Töölössä kauppa oli auki vuorokauden ympäri, samoin apteekki ja hampurilaisravintola. Raitiovaunut kolisivat vierestä. Niihin saattoi hypätä koska vain ja olla hetkessä kavereiden luona tai baarissa.
Sitten Enne sai ison idean: pääkaupunkiseudun asuntopulan voisi ratkaista rakentamalla pikkuruisia taloja omakotitalojen takapihoille.
Valmiiksi kaavoitettua tonttimaata riittäisi tuhansille yksiön tai kaksion kokoisille taloille. HS kertoi Enteen ideasta runsaat kaksi vuotta sitten.
Enne opiskelee arkkitehtuuria Aalto-yliopistossa. Hän päätti suunnitella ja rakennuttaa diplomityönään mallikappaleen tällaisesta minitalosta. Projektin nimeksi tuli Yksiö puutarhassa, mutta lopputulos taitaa olla kyllä kaksio.
Sopiva tontti löytyi Vantaan Korsosta, vanhalta omakotitaloalueelta. Nyt ensimmäinen talo on valmis, ja Enne on muuttanut siihen asumaan. Töölö ja 24h-palvelut ovat jääneet taakse. Ratikat ovat vaihtuneet omaan autoon ja polkupyörään.
Olli Enne osti tontin Korsosta alle kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli käynyt siellä vain nuorena Ankkarockissa. Nyt hän asuu siellä.
Pihassa on vanha puusauna, grillipaikka ja omenapuita. Kun grilli saapui, Enne söi viikon ajan pelkkää grilliruokaa.
Haastattelua edeltävänä iltana Enne on siivonnut talon ja iloinnut siitä, että voi imuroida vaikka yhdeltä yöllä häiritsemättä naapureita. Tai kuunnella musiikkia!
Kaikki suomalaisen omakotitalounelman ainekset ovat siis kasassa? Sauna, piha, grilli ja oma rauha.
"Kyllä! Minikoossa!" pian valmistuva arkkitehti sanoo.
Millainen pikkuruinen omakotitalo sitten on?
Puinen ja kaksikerroksinen. Ulkolaudoitus on musta ja katto vaaleanharmaata huopaa. Katto on Enteen tulkinta mansardikatosta, joka on yleinen vanhoissa omakotitaloissa.
Suunnittelun lähtökohtana oli pelkistetty, symbolinen omakotitalon muoto. Enne suurensi kattokulmaa, jotta yläkerrasta tuli suurempi ilman, että räystäskorkeutta piti nostaa. Harjan korkein kohta taas on leikattu, jotta rakennuksen korkeus ei olisi liian suuri.
Suomeksi tämä tarkoittaa, että talo näyttää oikein kivalta. Se sopii ympäristöönsä kauniisti. Rakennustyöt tehtiin niin, että vanhoja pihakasveja säästyi paljon. Pihasta tulee heti ensimmäisenä kesänä vihreä.
Portaissa ei ole käytetty yhtään ruuvia eikä naulaa.
Käydään sisään. Koska talo on pieni, oven avaaminen tarkoittaa suunnilleen samaa kuin kokonaisen seinän avaaminen tavallisessa talossa. Ilma vaihtuu nopeasti.
Eteistä ei ole, kengät jäävät ovensuuhun. Suoraan edessä on avokeittiö. Siellä on asia, josta Enne tuntuu olevan eniten innoissaan.
"Kun ekan kerran laitoin astianpesukoneen päälle, se solisi kuin joku puro! Kelaa, siinä on sellainen toiminto, että se tietää, kuinka monta juttua sinne laittaa ja kuinka likaisia ne on. Olin ihan innoissani täällä. Istuskelin pöydän ääressä, katselin pesukonetta ja mietin, kuinka mä siinä vieressä tiskaisin."
Töölöläisessä vuokrayksiössä hänellä ei ollut tiskikonetta.
Astianpesukone on yksi syy siihen, että talossa asuminen tuntuu Enteestä ja hänen tyttöystävästään Leni Sihdosta jotenkin aikuiselta.
Keittiön vierestä aukeaa toinen ovi pienelle verannalle. Alakerrassa on myös esteetön kylpyhuone. Sinne saisi halutessaan myös pienen saunan.
Portaat yläkertaan on tehty vanerista. Niiden suunnittelu vaati Enteeltä viikon verran 16-tuntisia työpäiviä. Portaiden asentamiseen sen sijaan meni vain neljä ja puoli tuntia, ja se onnistui yksin.
Enne haaveilee tekevänsä joskus kokonaisen talon vanerista. Sen voisi vain loksautella kasaan. Esimerkiksi Tanskassa sellainen on jo rakennettu.
"Olisi mielenkiintoista nähdä, miten se toimisi suomalaisen lainsäädännön piirissä."
Olli Enne haluaisi saada viherkasvit kasvamaan sisäkaton läpi. "Olisi hieno, jos tähän tulisi sellainen sisäviidakko."
Vaan ei kiirehditä seuraavaan unelmaan, kun tämän toteutuneenkin esittely on kesken. Kun kiipeää vaneriportaat ylös, pääsee yhdistettyyn makuu- ja olohuoneeseen. Ylhäällä on tilaa virallisesti noin 15 neliömetriä, mutta harjakaton ansiosta se tuntuu enemmältä. Alle 1,6 metrin korkuista tilaa ei lasketa virallisiin neliöihin. Alakerta mukaan lukien talossa on huoneistopinta-alaa 40 neliömetriä.
Yläkerta on valoisa. Päädyssä on liki seinän kokoinen ikkuna ja ranskalainen parveke. Omenapuut kasvavat ikkunan takana. Ne pitää vielä kuvitella kukkimaan.
"Kohta tämä on kuin latvassa asuisi."
Artikkeliin liittyvät
Asuntoesittely on tehty. Lienee aika puhua hinnasta. Se on vähän auki vielä, Enne sanoo. Tavoite on, että kokonaiskustannukset jäisivät yhteensä 125 000 euroon.
Paikalla on käynyt kahdeksan kiinteistönvälittäjää. Keskimäärin he arvioivat, että talo menisi kaupaksi 200 000 eurolla.
Talo syntyi elementtitehtaassa Kouvolan Voikkaalla, lakkautetun paperitehtaan tiloissa.
"Siellä tätä pidettiin varmaan ihan hulluna, koska uudehkon omakotitalon saa ostettua 90 000 eurolla."
Enteen laskujen mukaan pikkutalo on pääkaupunkiseudulla yhä kannattava idea. Hän näkee niissä samat mahdollisuudet kuin kaksi vuotta sitten: pikkutaloista voisi saada asuntoja tuhansille tai kymmenilletuhansille pääkaupunkiseudun asukkaille.
Kysyntääkin olisi. Melkein joka päivä joku ottaa yhteyttä ja kertoo kiinnostuneensa ideasta.
Mutta yhden talon rakennettuaan Enne näkee myös aiempaa selvemmin, mikä estää ideaa leviämästä laajalle ja nopeasti. Ei rahan tai tonttimaan puute, vaan byrokratia. Hänestä sääntely estää tehokkaasti sen, että pikkutaloja alkaisi kohota eri puolille omakotitaloalueita.
Liiasta sääntelystä valittaminen on suorastaan muotia, joten on paras puhua käytännöllisellä tasolla. Mitä on liikaa?
Katselmuksia tarvittaisiin Enteen mielestä vain kaksi noin kymmenen sijaan. Ensin merkittäisiin, että tähän kohtaan talo tulee. Lopuksi katsottaisiin, millainen siitä tuli.
"Katselmukset ovat olleet ihan älyttömiä. On esimerkiksi kuopan tarkastaja, joka tulee katsomaan, kun olen kaivanut kuopan, että olen kaivanut kuopan."
Rakennuksen paikan mittaaminen taas vei puolisen tuntia ja maksoi 1 411 euroa. Ylipäätään byrokratia tuli kalliiksi. Rahaa oli palanut paperitöihin 15 000 euroa ennen kuin tontilla oli tapahtunut mitään.
"Puolen miljoonan taloprojektissa se ei ehkä samalla tavalla tunnu, mutta tässä ne kulut voivat olla kohtalokkaita."
Pihasauna ja omenapuut lopulta ratkaisivat sen, että Enne päätti rakentaa juuri tähän.
Mutta hän ei olisi rakentanut, jos tontin kaava olisi ollut toisenlainen. Nyt kaavassa lukee vain, että tontti on pientaloaluetta. Se antaa kauniin vapauden.
Uudemmilla alueilla kaavassa saatetaan määrätä sekin, kuinka monta pensasta pitää istuttaa. Monissa kaavoissa mennään myös pitkälle rakennussuunnittelun puolelle, Enne sanoo.
"Määräämisestä pitäisi päästä eroon. Pitäisi tosi paljon miettiä, minkä takia halutaan määrätä."
Enteen mielestä Suomessa olisi olennaisinta, että rakennusmääräykset olisivat yhtenäisiä. Nyt ne vaihtelevat riippuen kunnasta ja tarkastajastakin.
Yksityiskohtaisinta sääntely on Enteen mielestä Espoossa. Toisaalta sinne on viime vuosina syntynyt alueita, joissa kukin rakentaa, miten lystää. Rahalla voi ostaa tontilleen oman kaavan.
"Ei tavallisilla ihmisillä ole varaa siihen."
Enteen mielestä pikkutalot tuovat omakotitalounelman entistä useamman ulottuville. Samalla ne tiivistävät kaupunkia.
"Uskon vahvasti, että ihmiset rakentavat kehyskuntiin myös siksi, että siellä rakentamista säädellään vähemmän."
Pikkutaloja ideoidaan muuallakin. Maailmalla leviää tiny house -liike. Viime kesänä Ruotsissa vapautettiin alle 25 neliön talot rakennusluvasta.
Enne toivoo, että jokin pääkaupunkiseudun kaupunki päättäisi muuttaa rakennusvalvonnan kokonaan. Lopulta kyse on luottamuksesta. Luotetaanko siihen, että ihmiset rakentavat oikein. Mutta mitä jos ihmiset rakentavat rumia taloja?
"Se on makuasia, ja yleisesti ottaen ihmiset ovat oikeassa. Jos tietty alue rakentuu tietynlaiseksi, se on oikein, koska se oli ihmisten tahto."
Olli Enteen ja Leni Sihdon yläkerran lattia on tehty rimoista, joiden väliin jää 12 millimetriä ilmaa.
No comments:
Post a Comment
Note: only a member of this blog may post a comment.